Mitä kaikkien olisi hyvä tietää pitkittyneestä alaselkäkivusta?

Kipu on suojamekanismi joka varoittaa mahdollisesta vaarasta, eikä kerro tarkasti mitä kudoksessa tapahtuu. Alla on pari esimerkkiä jotka havainnollistavat tätä tilannetta:
Mies saapui ensiapuun kovissa kivuissa. Hän oli työmaalla astunut 15cm naulan päälle joka oli mennyt kengänpohjasta läpi. Koska pienikin jalan liike aiheutti kovaa tuskaa, hänelle annettiin vahvaa kipulääkitystä, jonka jälkeen naula vedettiin irti kengän pohjasta. Kun kenkä oli poistettu huomattiin että naula olikin mennyt varpaiden välistä, eikä mitään oikeaa vauriota jalalle ollut tapahtunut.” (25)
Ryhmä ihmisiä teki olkapäiden voimaharjoittelutreenin. He, joilla oli pelkoa olkapäiden kipeytymisestä treenin jälkeen, kokivat oikeasti kipua enemmän ja pidempään treenin jälkeen kuin henkilöt joilla ei ollut pelkoa kivusta.” (26)
Olemme kuulleet myöskin tapauksista joissa ihminen kokee vakavan loukkaantumisen esimerkiksi urheilussa tai sodassa, mutta tapahtuman hetkellä ei koe lainkaan kipua (27). Näissä tilanteissa voi olla tärkeämpää päästä siitä tilanteesta pois, jotta ei käy mitään pahempaa tai saavutetaan jokin muu tärkeämpi asia (esim. maali tai voitto urheilussa), ja näin tämä tarve ns. yliajaa kipukokemuksen. Kipukokemus siis liittyy kontekstiin, ja siihen mitä kipu merkitsee ihmiselle esim. onko kyse vaarasta vaiko ei.
On hyvä tietää että 99% alaselkäkivuista ei ole vakavaa ja kipu yleensä menee itsestään ohi 4-6 viikossa (28). Osalla ihmisistä kuitenkin kipua esiintyy vielä tämän jälkeen, ja on todettu että jopa 60-70% kokee alaselkäkipua vuoden kuluttua ensimmäisistä oireista (29). On huomattu että useimmilla alaselkäkipu on usein toistuvaa, jolloin voi tulla jaksoja milloin on kipuja ja jaksoja milloin oireita ei tunneta (30, 31). Jos kipu tulee takaisin, tämä ei siis tarkoita että jotain olisi sattunut, kyseessä olisi jokin uusi oire tai että aikaisempi hoito ei auttanut, vaan on täysin normaalia monelle ihmiselle jotka kokevat alaselkäkipua. Tässä tapauksessa alaselkäkipua voidaan verrata mm. migreeniin, ja vaikka syytä tähän toistumiseen ei aina löydy, tiedetään kuitenkin että kyse ei ole mistään vakavasta. Ei siis ole syytä huoleen jos kokee alaselkäkipua jatkossa uudestaan.
Joissain tapauksissa alaselkäkivusta voi tulla pitkittynyttä ja jopa jatkuvaa, joka usein viittaa siihen että hermoston kipusuojelumekanismi on ns. ylisuojeleva. Kuten yllä mainittiin, tässä suuressa roolissa on mm. alhainen luotto omiin kykyihin, kivun pelko sekä liikkeen varominen ja välttäminen, mutta myöskin negatiiviset uskomukset kivusta ja sen huonosta ennusteesta (32, 33). Pitkään jatkunut kipu voi puolestaan aiheuttaa muutoksia keskushermostossa, jolloin mahdollista vaaraa aistivat hermopäätteet ja viestintä aivoille voi herkistyä, jolloin jopa normaalisti ei kipua aiheuttavat signaalit voivat viestittää vaarasta ja näin aivot tulkitsevat signaalit kipuna, vaikka mitään todellista vaaraa ei siis ole. Tämä viittaa hermoston yliherkkyyteen ja tapaan suojella, johon puolestaan vaikuttaa moni tekijä, joista olemme jo aiemmin puhuneet.
Jäljellejäänyt 1% tapauksista pitää sisällään tapaturmiin liittyvät murtumat, tulehdukselliset sairaudet kuten selkärankareuma, infektiot sekä syöpäsairaudet (34). Nämä ovat siis hyvin harvinaisia, ja vaativat aina tarkan lääketieteellisen hoitosuunnitelman. Miltei kaikki tapaukset ovat ns. epäspesifistä, jolloin kivun tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä eikä sitä löydy esimerkiksi röntgen- tai magneettikuvasta. Tämä on usein hyvä asia, sillä tämän tyyppiselle selkäkivulle on yleisesti hyvä ennuste ja on vahvaa tieteellistä näyttöä sille miten tällaista alaselkäkipua tulisi parhaiten hoitaa lääkkeettömin keinoin, jolloin muun muassa kiropraktiikka voi olla hyvinkin kustannustehokasta ja kannattavaa.
Käymme läpi uusimpaan tieteelliseen näyttöön ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuvan alaselkäkivun hoidon seuraavassa Alaselkäkipu ja sen aktiivinen hoitoartikkelissamme.