Tältä sivulta löydät tietoa näistä aiheista: (hyppää kohtaan klikkaamalla)
Niskaperäinen huimaus
Moni ihminen kokee niskakipua ja huimausta samanaikaisesti. Niskakivun ja huimauksen yhdistäminen toisiinsa ei kuitenkaan ole täysin yksinkertaista, sillä mitään yhtä ja tiettyä testiä ei ole, jolla ammattilainen voi todeta huimauksen olevan peräisin niskasta. Usein tähän päädytään poissulkemalla muita vakavampia vaivoja.
Tyypillistä niskaperäiselle huimaukselle saattaa kuitenkin olla huimaavan tunteen paheneminen päätä kääntäessä, varsinkin, jos pää on ollut jo hetken paikallaan. Huimauksen lisäksi saattaa yksilö kokea takaraivon / yläniskan alueella särkyä, joka ärtyy pään liikkeistä tai vaikka tyynystä.
Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 75 % ihmisistä saa apua niskaperäiseen huimaukseen konservatiivisesta hoidosta.
Jyväskylässä niskaperäiseen huimaukseen ovat erikoistuneet:
Kiropraktikko Tuomo Pieti, naprapaatti Lauri Koho sekä osteopaatti Niko Randelin (Mikkelissä)
Jännitysniska
Jännitysniska on varmasti yksi yleisimpiä niska- ja hartia-alueen vaivoja, jonka kanssa ihmiset hakeutuvat hoitoon. Yleisesti vaiva johtuu jännittyneistä kallonpohjan, niskan tai hartian lihaksista sekä nivelten liikerajoituksista. Liikerajoitusten myötä esim. fasettinivelet saattavat luoda pientä ärtyneisyyttä niskaan.
Jännitysniska voi alkaa äkillisesti, vaikkakin pikkuhiljaa alkavana se on yleisempi.
Yleisimmin jännitysniska oireilee seuraavasti:
- Niskan ja hartiaseudun kipuilu sekä yleinen jäykkyys ja jomotus
- Kipua yläniskassa sekä takaraivossa
- Jännitysniskan kanssa saattaa esiintyä myös huimausta ja "kevytpäisyyttä"
- Jos jännitystila on suuri, voi se aiheuttaa lievää hartiapunoksen oireyhtymää (TOS), jonka myötä saattaa esiintyä sormien ja käsien tunnottomuutta.
Hoitona jännitysniskaan toimii hyvin manuaalinen terapia, jossa erilaisin pehmytkudos-, mobilisaatio- tai manipulaatiotekniikoin käydään niskaa läpi ja helpotetaan niskan toimintaa. Liikunnan ja fyysisten harjotteiden rooli on vastaavissa vaivoissa tärkeä.
Jyväskylässä niskavaivoihin ovat erikoistuneet:
Kiropraktikko Tuomo Pieti, naprapaatti Lauri Koho sekä osteopaatti Niko Randelin (Mikkelissä)
Hartiapunoksen oireyhtymä eli TOS
Hartiapunoksenoireyhtymällä (Thoracic outlet syndrome) viitataan kaulan ja solisluun alueen häiriötilaan, jossa mm. jäykät lihakset saattavat antaa painetta hermoille ja täten johtaa käsien puutumiseen, pistelyyn, tunnottomuuteen tai heikkouteen.
Käsien lievä puutuminen on melko yleinen vaiva, ja tästä syystä sen selvittämiseen löytyy paljon erilaisia neurologisia ja ortopedisiä testejä, jotka voivat helpottaa diagnoosin luomista. Näillä testeillä voimme erotella mm. välilevynpullistumat hartian perusjumeista.
Vastaaviin puutumistiloihin Jyväskylässä ovat erikoistuneet:
Kiropraktikko Tuomo Pieti, naprapaatti Lauri Koho sekä osteopaatti Niko Randelin (Mikkelissä)
Kaulan NHS ja niskan kireyksiä hoitavat kaikki hierojamme.
Välilevyongelmat
Välilevyongelmat ja pullistumat niskassa toimivat periaatteiltaan samalla tapaa kuin selässä. Suuremmat pullistumat johtavat hermojuureen kohdistuvaan paineeseen ja täten käteen säteileviin oireisiin. Pienemmät muutokset välilevyissä johtavat todennäköisesti enemmän paikalliseen niskakipuun.
Manuaalisella terapialla voidaan hoitaa niskakipua. Mikäli välilevyn pullistumasta esiintyy yläraajoihin säteilykipua ei niskan manipulaatiohoito ole suositeltavaa. Täytyy kuitenkin painottaa, että esim. naprapaatin antama manipulaatiohoito on vain yksi tapa auttaa asiakasta ja muita tapoja meiltä löytyy useita.
Jyväskylässä välilevyjen ongelmien kanssa on tottunut työskentelemään:
Kiropraktikko Tuomo Pieti ja naprapaatti Lauri Koho
Whiplash eli piiskaniskuvamma
Piiskaniskuvamman yleisimpiä syntymekanismeja ovat autokolarit, vaikkakin muita syitä löytyy esim. jääkiekosta. Oireina voi olla kivun ja liikerajotteiden lisäksi myös huimausta ja keskittymisvaikeuksia. Onkin tärkeää, että kovempien iskujen jälkeen aivotärähdykset suljetaan pois. Piiskaniskuvammassa on yleistä, että niskan rakenteisiin syntyy lievää rakenteellista vauriota venähdyksestä. Kuitenkin kipua ja liikerajoituksia voi esiintyä myös ilman suurempaa vauriota.
Suurimmalla osalla piiskansikuvammat paranevat hyvin, vaikkakin osalla oireet jäävät krooniseksi.
Oireellisen piiskaniskuvamman sattuessa, on se hyvä tarkistuttaa lääkärillä. Yleisesti normaaliin elämään paluu on suositeltavaa, mutta tähän voi olla hyvänä lisänä harjoitteet sekä manuaalinen terapia kuten kiropraktikon tai naprapaatin suorittama manipulaatiohoito.
Jyväskylässä piiskaniskuvammoihin ovat erikoistuneet:
Kiropraktikko Tuomo Pieti ja naprapaatti Lauri Koho
