Raskaus ja synnytys ovat mullistavia kokemuksia – ei vain elämän, vaan myös kehon kannalta. Keho muuttuu, kuormittuu ja joutuu palautumaan valtavien muutosten jälkeen. Silti puhutaan suhteellisen vähän synnyttäneiden äitien kuntoutuksesta ja miten palata liikkumaan synnytyksen jälkeen..
Äitiysfysioterapia tarjoaa konkreettista apua ja tukea kehon muutoksiin raskauden ja synnytyksen aikana sekä niiden jälkeen. Se ei ole pelkästään vaivojen hoitoa, vaan ennaltaehkäisyä, ohjausta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Mikä on äitiysfysioterapia?
Äitiysfysioterapia on fysioterapian osa-alue, joka keskittyy raskauteen, synnytykseen ja niiden jälkeiseen palautumiseen. Se ottaa huomioon kehon hormonaaliset, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset, jotka vaikuttavat esimerkiksi ryhtiin, lantionpohjaan ja keskivartaloon.
Tyypillisiä syitä hakeutua äitiysfysioterapeutille ovat:
- virtsankarkailu tai lantionpohjan lihasheikkous
- vatsalihasten erkauma (diastasis recti)
- synnytyksen tai raskauden aikaiset kivut (selkä, lantio, häpyliitos)
- arvet ja niiden hoito sekä arpikivut (sektio eli keisarinleikkaus tai lantionpohjan arvet)
- epävarmuus liikunnan aloittamisesta synnytyksen jälkeen ja/tai tilannekartoitus, missä mennään kehon palautumisessa ja miten edetä
- epävarmuus liikunnasta raskausaikana
Tieteellistä näyttöä kuntoutuksen vaikutuksista
Tutkimusnäyttö tukee vahvasti äitiysfysioterapian hyötyjä. Esimerkiksi Cochrane-katsauksen (2018) mukaan lantionpohjan lihasten harjoittelu ehkäisee ja hoitaa virtsankarkailua tehokkaasti synnytyksen jälkeen. Vatsalihasten erkauma puolestaan esiintyy jopa 60 %:lla naisista 6 viikkoa synnytyksen jälkeen, ja kolmanneksella erkauma on edelleen havaittavissa puolen vuoden kuluttua (Sperstad et al., 2016).
Monet oireet, kuten selkäkivut tai vatsan seudun heikkous, voivat ilmaantua vasta pitkän ajan kuluttua synnytyksestä – ja jäädä pysyviksi, jos niitä ei hoideta. Kuntoutuksella voidaan kuitenkin saavuttaa hyviä tuloksia vielä vuosienkin päästä synnytyksestä (Stuge et al., 2021).
Toisin sanoen yhtä ainoaa oikeaa aikaa ei ole tulla äitiysfysioterapiaan. Usein kysytään, että milloin kannattaa tulla synnytyksen jälkeen äitiysfysioterapeutille. Tähän usein sanon, että kannattaa tulla ennen kuin tulee mieleen palata liikunnan pariin, mikä osalla on heti 3 vkoa synnytyksestä ja osalla 6 kk synnytyksestä. hVaikka yhtä oikeaa aikamäärää ei ole, kun synnytyksestä on kulunut 2 kk on yleensä puolella erkauma kuntoutunut, joten tämäkin on yksi hyvä ajankohta tulla vastaanotolle. Toisaalta jos on esim.lantionpohjan kipua 1 kk synnytyksestä, niin tämäkin on hyvä syy tulla äitiysfysioterapeuitlle.
Palautuminen ei ole automaattista – eikä sen tarvitse olla yksin tehtävää
Moni synnyttänyt kokee painetta "palautua nopeasti", mutta kehon toipuminen ei ole aikataulutettava suoritus. Jokainen keho tarvitsee yksilöllistä huomiota ja aikaa ja jokaisen raskausaika ja synnytys on ollut erilainen, joten samoin on palautuminenkin. Äitiysfysioterapia tarjoaa turvallisen ja asiantuntevan tuen tälle matkalle.
Kuka hyötyy äitiysfysioterapiasta?
Lyhyesti: melkein kaikki raskaana olevat tai synnyttäneet. Erityisesti hyötyvät ne, joilla on oireita tai epävarmuutta omasta kehon tilasta. Mutta myös täysin oireeton voi saada ohjausta esimerkiksi lantionpohjan ennaltaehkäisevään harjoitteluun, liikuntaan palaamiseen tai arvenhoitoon. Äitiysfysioterapiassa mietitään yhdessä, miten päästään tavoitteisiisi ja miten saa yhdistettyä vauva-arkea ja harjoittelua kuitenkaan ottamatta stressiä harjoittelusta - sillä vauvavuosi lopulta on lyhyt aika!
Äitiysfysioterapia ei ole vain vaivojen korjaamista – se on kehon toiminnan ymmärtämistä, tukemista ja kunnioittamista elämän suurten muutosten keskellä.
Äitiysfysioterapia on tärkeä osa synnytyksestä toipumista ja kehon hyvinvoinnin palauttamista. Se tarjoaa tieteellisesti perusteltua, käytännönläheistä ja yksilöllistä apua kehon muutosten keskelle – ja ennen kaikkea: se tekee näkyväksi sen, mitä ei aina sanota ääneen.
Äitiys ei poista tarvetta hoitaa omaa kehoa. Päinvastoin – se tekee siitä entistä tärkeämpää, jotta jaksaa uudessa arjessa.
8.1.2026 ft Anne Leikas
LÄHTEET:
Bo K, Hilde G. Pelvic floor muscle training in prevention and treatment of pelvic organ prolapse and urinary incontinence. Cochrane Database Syst Rev. 2018.
Sperstad JB, et al. Diastasis recti abdominis during pregnancy and 12 months after childbirth. Br J Sports Med. 2016.
Stuge B, et al. The efficacy of interventions for pelvic girdle pain and lumbopelvic pain postpartum – A systematic review. Eur Spine J. 2021.
Wu WH, et al. Pregnancy-related pelvic girdle pain (PPP), I: Terminology, clinical presentation, and prevalence. Eur Spine J. 2004.
